Reilut 30 vuotta sitten, 1985, olin suunnittelemassa ja kokoamassa silloisen Suomen kotiteollisuusmuseon, nykyisen Suomen käsityön museon villa -teemaista näyttelyä Jyväskylässä. Näyttelyn teema “Lammas on hyvä eläin: ei pure eikä potki” toimii yhä tuote-ajattelussani ja analogioissa: Lampaan vaatimattomuus ja sietokyky venyy, hyvä kohtelu sopeuttaa ja lisää elinvoimaa … ja niin tuote kestää käytön erilaisia tilanteita, on mutkaton ja siisti asiakaspalvelutilanteissa.
Vuosikymmenten takaisen näyttelyn tavoite oli esitellä laajasti villaa raaka-aineena sekä elinkeinona. Pääpaino oli “nykyajan” tuotannon ja tuotesuunnittelun esittelyssä. Näyttelyyn suunniteltiin myös oma mallisto neuleita ja kudottuja tekstiilejä suomenlampaan villasta.
En tiennyt, mikä merkitys villalla kuituna ja materiaalina tulee minulle olemaan. Sitkeästi olen työstänyt työmaillani villakankaiden viimeistystapoja teollisessa mittakaavassa, vaikka niihin liittyvä palveluntarjonta on hiipunut osaaja osaajalta ja laite laitteelta. Yhä näen villan vain mahdollisuutena.
Huihui -vekkihameet ovat käytössä ja myynnissä Suomen käsityön museon kaupassa marraskuun alusta pitkälle kevättalveen maaliskuulle. Käy museossa ja museokaupassa. Näyttelyssä Huomisen huopaa on myös villalla pääosa.
