Onko viisi vuotta vanha käytössä kulunut vai käytössä kestänyt?
Voiko tällä hameella istua? Näin on kysynyt muutama vekkihameesta kiinnostunut uusi asiakas. On ilo ollut kertoa tuotekehityksen alkuvaiheista. Se tarkoitti vekkihameen hieromista auton penkissä istuen kahden tunnin työmatkan ajan päivittäin. Se oli käytännön testausta käyttämällä vekkihametta arjen ja juhlan tilanteissa, retkillä, lasten kanssa, matkoilla, yöretkellä, sadesäässä.
Designmuseon näyttely FIX: Huolla ja korjaa herätti ajatuksen käyttötekstiilin käytön ja kuluneisuuden kipupisteistä. Tapahtuuko vekkihameen käytössä pinnan tai rakenteiden kulumista, värimuutoksia, huollon aiheuttamaa materiaalin veltostumista? Tekstiilin laatukriteereitä nostetaan esiin pesukertojen määrä, entä jos laatumittarina olisikin jotain päinvastaista: helppohoitoisuus tuulettamalla ja tuotetta pesemättä. Tai joustavuus. Joustavuus on kykyä sopeutua muutoksiin. Villassa se on kykyä taipua ja joustaa ja palautua rikkoutumatta.
Maarit, asiakkaani, omistaa vekkihameen viiden vuoden takaa. Aktiivinen käyttö näkyy hulmuavana helmana ja rentona rosoisuutena. Käyttäjä on hameesta yhä mielissään ja ylpeästi sitä käyttääkin. Ei haikaile uutta, vaan sanoo: tämä on hyvä.
Olisiko tässä tapahtunut tuotteen arvokas vanheneminen? Onko kuluminen, arvoa vähentävä vai arvoa lisäävä? Ihmisen sietokyky vaihtelee, tapa katsoa ja arvioida näkemäämme vaihtelee. Patina on ajan arvokasta kirjautumista materiaan, se voi olla myös joissain tilanteissa kolhuilta suojaava kerros.
Kuluminen on materiaalin normaalia elinkaarta. Se tarkoittaa käytön näkymistä esim mekaanisen rasituksen seurauksena. Vekkihameeseenkin voi tulla vekkivaurio, litistymä, kalju paikka, ei ehkä muuta. Ne vauriot voin korjata ja ilokseni jatkan vekkihameen elämää.
Korjaaminen on aktiivinen päätös, jossa tavarasta, tuotteesta pidetään huolta. Korjaaminen on aikaa vievää. Korjaaminen vaatii tietoa ja taitoa: korjaamalla voi pilatakin. Nyt korjaaminen haastaa uuden ihannoimisen. Arvostus korjausta kohtaan, työtä ja osaamista kohtaan kasvaa koko ajan. Se tarkoittaa osaamisen siirtämistä, ajattelutavan siirtämistä tekijältä toiselle, aikuiselta lapselle. Ystäväni Pirjo vetää luovan parimisen kursseja .. milloin olisi tarvetta parsia näkyvästi vekkihametta?
Onko sinulla muutosta vaativa vekkihame?
Pieni, suuri, pitkä, lyhyt, kapea tai ihan väärän värinen? Ja voiko asialle tehdä jotain. Useimmiten voi. Ja minä voin. Huihuilla oli takavuosina viisi hametta Vaatepuu -konseptissä lainahameina. Ne olivat aktiivisesti käytössä kaikenlaisilla naisilla. Kun toiminta loppui, hameet palautuivat lähes ilman minkäänlaisia käytön jälkiä. Jos jokin, niin tuotemerkki kuminauhan sisäpuolella oli rispaantunut.
Mietin joskus: Mitä aktiivisen vekkihameen käytön jälkeen? Tuleeko kapeasta vekkihameesta hulmuhelma: kastele ämpärissä, roikuta, kuivaa… Jos ei noin radikaalia, niin murtuneen vekin voi fixata, roikkuvan langanpään korjata. Ja voilà: siinä se on: kuin uusi taas.
